Ajasta tulee ystävä - Kuinka sijoittaminen on vaikuttanut ajatuksiini ikääntymisestä

Vanheneminen voi olla kettumaista puuhaa. Keho alkaa ilmoittaa kulumisestaan eikä onnistumisista saa enää onnistujan nuoren iän huomioivaa hämmästelyä.  Olen onnekkaana 34-vuotiaana kokenut elämässäni paljon kauneutta, mutta myös pettymyksiä jotka kasautuvat pikkuhiljaa harteille. Kun rockmuusikko Brian Molkolta taannoin kysyttiin miksei hänellä enää ole samaa loputonta itsevarmuutta kuin nuorena, hän vastasi ilahduttavan suorapuheisesti "because I've been beaten up by life." Onneksi on myös toinen kulma.

Oletan tätä kirjoittaessani 44-vuotiaan Herra Olennaisen olevan nykyistä tyytyväisempi osaansa. Mikäli hän onnistuu pitämään huolta terveydestään ja parisuhteestaan, hänellä on nykyistä enemmän vaihtoehtoja siinä mihin hän aikansa käyttää. Kuluneet vuodet ovat tuoneet hänen hahmoonsa nuorta Harrison Fordia muistuttavaa rentoa karismaa ja kyvyn kasvattaa totuttua tuuheammat viikset. Mutta miten tämä liittyy säästöprosentteihin ja matalakuluisiin indeksirahastoihin?

"OMXHPI tänään +0,38%?" Lähde: Lucasfilm Ltd. & TM.

Uusia unelmia

Kesällä 2019 kävelin kuulokkeet korvillani rannalla ja mietin seuraavaa siirtoani. Olen luonteeltani hurahtaja ja onnellisimmillani kun minulla on jotain mihin uppoutua. Aiemmassa elämässäni tein musiikkia joka solullani ja se valtasi parhaimmillaan/pahimmillaan valtaosan ajatuksistani. Tuo sykli tuli päätökseensä edeltävänä vuonna julkaistun albumini myötä ja olin väsynyt. Väsynyt toivomaan ja odottamaan.

Taide-elämän valinnan kylkiäisenä tulee usein näennäisen voimaannuttava ajatus siitä kuinka enää ei tarvitse välittää mitä muut ajattelevat. Taiteilijan kuuluukin erota massasta. Todellisuus voi olla jotain aivan muuta. Tuulipukuväen laajamittainen hyväksyntä olisi kelvannut kun laskeskelin kuinka paljon soittokorvauksista ja keikkapalkkioista jää vuokraan. Päätin etten kituuta enää. Kuulokkeistani kuului nuorena eläköityneen ja minulle entuudestaan tuntemattoman Pete Adeneyn haastattelu. Pään sisällä klikkasi.

Pienet kullankaivajat

Muusikkovuosinani rakastin ajatusta tekijänoikeuskorvauksista. Teostolta ja Gramexilta tipahti aina muutaman kerran vuodessa rahaa. Kerroin tyttöystävälleni laulujeni olevan pieniä kullankaivajia, jotka louhivat yötä päivää pikkuriikkisiä kultahippuja. Ajatus tuntui loputtoman lohdulliselta. Jos näitä kullankaivajia vain olisi tarpeeksi, MINÄ ELÄISIN TÄLLÄ. Haaveilin passiivisesta tulosta jo vuosia ennen kuin sijoitin ensimmäiset euroni.

Aiemmin mainitsemani haastattelun myötä löysin FIRE-liikkeen, jonka keskeisin sisältö on tiivistettynä näihin kahteen blogikirjoitukseen: The Shockingly Simple Math Behind Early Retirement ja How I failed my daughter and a simple path to wealth. Olennainen välittyy nuo lukemalla. Kuluta vähemmän kuin ansaitset, sijoita ylijäänyt raha, vältä velkaa. Kun salkkusi arvo on 25 kertaa vuosikulutuksesi, olet taloudellisesti riippumaton. Myyt vuosittain salkkusi arvosta neljä prosenttia (Suomen verotus huomioiden varmemmin 3-3,5 prosenttia) ja se kasvaa ennalleen seuraavan vuoden aikana.

Olen sijoittanut vain matalakuluisiin passiivisiin indeksirahastoihin ottamatta sen kummempaa näkemystä tai pyrkimättä ennustamaan tulevaisuutta. Tässä on kyse pesämunan rakentamisesta, ei harrastuksesta. Tätä kirjoittaessani neljäsosa 26.8.2019 Nordnettiin perustamani sijoitussalkun arvosta on tuottoa. Jumalauta. Tämähän toimii oikeasti!

Kuvassa Andy Dufresnen arvo-osuustilin markkina-arvo on juuri ylittänyt 25-kertaisesti hänen vuosimenojensa määrän. Lähde: Castle Rock Entertainment

Mitä teen nyt?

Kuluneena vuotena olen säästänyt 63 prosenttia tuloistani. Tuosta summasta 500 euroa siirtyy ASP-tililleni, lopuilla hankin lisää rahasto-osuuksia sijoitussalkkuuni. Koronavuosina säästäminen on ollut helppoa, mutta tavoitteeni on pitää vuosittainen säästämisasteeni jatkossakin yli 50 prosentissa. Teen kuukauden sijoitukset välittömästi palkkapäivänä muiden laskujen maksamisen yhteydessä. Pyrin elämään säästeliäästi elämänlaadusta tinkimättä. Sijoitushorisonttini on vuosikymmenissä.

Muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä kiteytti joitain vuosia sitten Facebook-sivuillaan osuvasti lenkkeilyn merkityksen elämässään suurin piirtein näin: "Kuntoilu ei ole aina kivaa, mutta se on välttämätöntä jos haluaa pitää itsensä terveenä ja sexynä." Säästäminenkään ei ole aina kivaa.

Mutta se on välttämätöntä jos haluaa pitää tulevaisuutensa terveenä ja sexynä.