Luvut julki & jokaisena palkkapäivänä toistuva tanssi

20. päivä kilahti taas 2115,55€ kirstuun.

Jaan ensin nettopalkkani keskeltä kahdeksi 1057,77€ siivuksi. Naks. Pidän lujasti kiinni vähintään 50% säästöasteesta, johon lasken mukaan sijoitusten ohella myös talletukset ASP-tilille. Ensitöikseni siirrän yleiseen elämiseen tarkoitetusta puolikkaasta oman osuuteni (381,5€) seuraavan kuun vuokrasta puolisoni tilille. Hän hoitaa meillä vuokranmaksun. Check. Seuraavaksi 500€ ASP-tilille. Check. 250€ yhteiselle tilille ruokaan ja yhteisiin menoihin. Check. 29,9€ kuntosaliyrittäjälle. Check. Vähennetään vielä puhelinmaksu 8,49€ ja sairasvakuutusmaksu 6,70€. Check. Pian ollaan jo maalissa.

Arjen menoille varatusta palkkasiivusta on vielä 381,18€ tilillä. Tulevaisuuskassaan menevästä osuudesta on puolestaan jäljellä ASP-talletuksen jälkeen 557,77€. Seuraavaksi teen hankintoja arvo-osuustililleni 600 eurolla. Koska tulevaisuuskassan puolisko ei tahdo riittää tyydyttävään kuuden huntin tasasummaan, haukkaan vielä arkikassasta 42,23€. Tällä kaavalla n. 52% kuukausipalkastani menee tulevaisuuskassaani asuntosäästämisen tai indeksirahasto-osuuksien hankinnan muodossa. Mikäli vakiomenojeni jälkeen jäävästä 338,96 eurosta on palkkakauden lopussa ylimääräistä tilillä pyörimässä, saatan hankkia vielä pienen satsin rahasto-osuuksia ennen seuraavaa tilipäivää. Ja sinä seuraavana tilipäivänä toistan ylläkuvatun mieluisan tanssin verkkopankin syövereissä.

"Vaihdoin jo Prisman Lidliin, miten mun säästöaste voi vieläkin olla vain 48,6%?" Lähde: Universal Pictures 

Suurinpiirtein tällä toistuvalla rutiinilla ja noin 6000 euron alkupotilla olen saavuttanut 26 kuukaudessa 52 568€ salkun, jonka arvosta 39 983€ on itse sijoittamaani rahaa. Salkku on tehnyt tuottoa kirjoitushetkellä 12 584€. En pärjää tuotoillani sijoitusfoorumien stock picking-alphoille, mutta olen iloinen siitä miten tämä on lähtenyt rullaamaan.

On huomionarvoista mainita, että olen nostanut tämänhetkistä palkkaani noin vuoden päivät. Aloittaessani arvo-osuustilin Nordnetiin elokuussa 2019, tuloni olivat vielä huomattavasti nykyistä pienemmät. Silläkin pärjäsi. Kun käytin suurimman osan vapaa-ajastani musiikin tekemiseen, oletin eläväni rahassa mitattuna köyhän, mutta palkitsevan elämän. Noista lähtökohdista koin itseni vauraaksi jo silloin kun minulla jäi pari sataa omiin menoihin joka kuukausi.

Selittävät tekijät

Tiedostan ylläkuvatun tahdin olevan monelle vastaavilla tuloilla elävälle utopiaa. Listaan alla kymmenen seikkaa, jotka ovat mahdollistaneet nykyisen tilanteen:

1. Minulla ei ole lapsia.
2. Kuluni ovat olleet koronavuosina poikkeuksellisen pienet.
3. Jaan arkeni säästäväisen ja viisaan puolison kanssa.
4. Kauhoin keväällä 2020 JL Collins -päissäni melko maksimaalisen määrän tuloistani rahastoihin. Ajoitus osui silkalla tuurilla nappiin.
5. En omista autoa.
6. Asumme pienessä, mutta viihtyisässä kodissa.
7. Meillä ei ole kotieläimiä.
8. Olen pysynyt terveenä.
9. Kuntosalikorttia lukuunottamatta en tilaa mitään maksullisia palveluita.
10. Minulla ei ole velkaa.

Vauhtia on kirittänyt osaltaan alituinen tunne siitä, että olen jotenkin jäljessä varallisuuden kartuttamisessa ja että minun olisi pitänyt ymmärtää lukea itselleni fiksumpi tutkinto. Sijoittamisenkin olisi saanut aloittaa jo kymmenen vuotta sitten. Tiedän että minulla on ikäryhmääni nähden ihan mukavasti pullat uunissa, mutta turhalle jossittelulle on sentään aina paikkansa maailmassa.

Ai hitto! Olennainen kohta meinasi unohtua:

11. Minulla on ymmärtäväinen puoliso, joka hyväksyy kaiken tämän hulluuden.

"Jos saadaan pidettyä stabiili säästöaste, pärjätään tod. näk. pelkällä ASP-lainalla etenkin kun ottaa huomioon sen 4% talletuskoron." Lähde: CBS Home Entertainment

Jälkivapinat

Kuumotti kirjoittaa tämä teksti. Uskon silti, että lukijat saavat näistä teksteistä enemmän irti kun luvut on purettu auki. Nyt pitää napauttaa salamaakin nopeammin "Julkaise" -nappia ennenkuin ehdin katumaan tavuakaan...